Hankittavissa Kyläkaupasta, netistä ja soittamalla:
Hopeinen ilmapuolustussormus myyntiin sotiemme veteraanien hyväksi
Vuonna 1940 maassamme järjestettiin kultakeräys, jonka tarkoituksena oli valuutan hankkiminen Suomen, lähinnä ilmapuolustuksen hyväksi. Suomalaiset antoivat keräykseen kultaisia vihkisormuksia ja muita arvoesineitä. Vastikkeeksi he saivat rautaisen sormuksen, joita oli kaksi erilaista. Sileässä sormuksessa oli koristeena maavoimien heraldinen ruusuke. Toinen sormuksista oli ilmapuolustussormus. Vuoden 1940 keräystä johti toimikunta, jossa mukana olivat Suomen Ilmapuolustusliitto (nykyinen Suomen Ilmailuliitto), Lotta Svärd -järjestö (nykyinen Lotta Svärd Säätiö) ja Suomen Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto (nykyinen Sosialidemokraattiset Naiset) ja Suomen Pankki.
Hakaristi on vanha symboli, jota käytetään onnen ja rauhan tunnuksena
Ilmapuolustussormuksen tunnus on hakaristi ja tyylitellyt siivet. Hakaristi oli sekä Suomen Ilmavoimien että Lotta Svärd -järjestön tunnus vuoden 1944 lopulle asti. Lotta Svärd -järjestö lopetettiin vuonna 1944. Hakaristi koristaa edelleen useita suomalaisia kunniamerkkejä. Se esiintyy yhä Vapaudenristissä ja Ilmavoimien lipussa. Hakaristi ”svastika” on vanha symboli, jota käytetään onnen ja rauhan tunnuksena monissa eri kulttuureissa mm. hindulaisuudessa. Aasian kulttuurien lisäksi hakaristi esiintyy keski-ajan kirkollisissa yhteyksissä ja suomalaisugrilaisissa koristeissa. Suomessa hakaristiä esiintyi arkeologisten löytöjen perusteella jo rautakaudella.
Suomen armeijan ensimmäisen lentokoneen lahjoitti maallemme ruotsalainen kreivi Eric von Rosen. Koneen siipiin oli maalattu siniset hakaristit. Mannerheimin päiväkäskyllä hakarististä tehtiin ilmavoimiemme kansallisuustunnus 18.3.1918. Valvontakomissio määräsi merkit poistettavaksi käytöstä keväällä 1945. Ilmapuolustussormusten tunnuksella ei ole mitään tekemistä muissa maissa käytettyjen hakaristitunnusten kanssa.
Rautasormuksen tarina jatkuu
Tänään Kyläkauppaan myyntiin tuleva sormus on alkuperäisestä ilmapuolustussormuksesta taottu hopeasormus. Sen hinta on 60 euroa. Sormuksen voi hankkia myös internetin kautta osoitteesta www.rautasormus.fi tai soittamalla numeroon 020 30 30 30. Tällöin hintaan lisätään 3,90 euroa postituskuluja. Sormusten myynnistä saadut varat käytetään sotainvalidien, muiden sotiemme veteraanien, miesten ja naisten sekä sotaleskien elinolojen parantamiseen ja kotona asumisen tukemiseen. Sormuksista saadun tuoton välittävät perille veteraanijärjestöt: Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto, Rintamanaisten Liitto sekä Kaatuneitten Omaisten Liitto. Suomen sotiin vuosina 19391945 osallistuneita sotiemme veteraaneja oli vuoden alussa elossa 85 000 henkilöä. Heistä 14 000 on sotainvalideja. Heidän keski-ikänsä on 85 vuotta. Rintamalla erilaisissa tehtävissä olleita naisia on elossa 29 000 ja sotaleskiä 1 400.
Vetoomus suomalaisille
”Jo ennen talvisotaa Suomen kansasta oli tullut sangen yksimielinen kun uhaksemme nousi itänaapurimme Neuvostoliitto. Tulevan hyökkäyksen torjuntaan kansamme vapaaehtoiset osallistuivat laajoin kannattajajoukoin. Valtiovallan uskoessa pysyvään rauhantilaan, kansamme parhaimmisto lähti vapaaehtoisesti linnoittamaan puolustuksemme lukkoa Karjalan kannaksella. Itse olin kaksi viikkoa siellä linnoitustöissä. Pasurinkankaalla, josta muodostui minulle sitten myöhemmin hyvinkin järkyttävä muistorikas paikka.
Tämän lisäksi suoritettiin kansan keskuudessa laajoja rahankeräyksiä. Näistä tunnetuimpia olivat kultasormuskeräys maanpuolustuksemme hyväksi, erikoisesti vielä ilmapuolustuksemme hyväksi. Silloin olisi ollut kaikkein tärkeintä, että Suomen ilmavoimat olisi voitu rakentaa uudestaan. Vielä sodankaan jälkeen tähän ei löytynyt varoja.
Voin kertoa, että mieleeni tästä tuli veljeni, joka joutui vielä tuolloinkin lentämään omalla sotakoneellaan, joka oli sotaromu. Hänen oli lähdettävä vanhalla romullaan viimeiselle lennolleen, jonne hän myöskin jäi. Veljeni menetti henkensä vuonna 1947 ja voin sanoa, että hän antoi oikeastaan henkensä isänmaalleen, koska Suomen pienellä valtiolla ei ollut varaa kunnostaa uudestaan ilmavoimia. Veljeni oli myös Mannerheim-ristin ritari, ilmavoimien ritari.
Tämä ilmapuolustussormuskeräyksen tuotto tulee meille sotiemme veteraaneille, jotka nyt ovat jo vanhoja ja käytännössä keskimäärin 85 -vuotiaita. He alkavat olla samanlaisessa kunnossa kuin me viralliset sotainvalidit. Siinä mielessä tämä keräys on täysin paikallaan. Tällä kertaa vanhat sotiemme veteraanit joiden joukossa on paljon sotainvalideja, tai muuten invalidisoituneita kunniakansalaisia, tarvitsevat kansamme laajan tuen. Uskon jälleen kansamme karttuisaan käteen.”
Mannerheim-ristin ritari Pentti Iisalo
